Meille on koko elämämme hoettu mantraa, että suomalainen työ on korkealaatuisa ja suomalaiseen työntekijään ja yritykseen voi luottaa. Nyt enemmän eläneenä ymmärrän, että tuo on ollut täyttä valtion propagandaa, jonka tarkoituksena on ollut luoda kuva muita maita paremmasta osaamista ja kulttuurista. Samoihin aikoihin me kuitenkin söimme lakupekkaa ja neekerinpusuja ja pelasimme pihassa ”Kuka pelkää mustaa miestä”- leikkiä.
Onko suomalaisuus menettänyt markkinoinnissa valtin, että suomalainen olisi jotenkin parempi kuin muut. Onko sellaista valttia oikeasti koskaan ollutkaan? Miksi monet isot suomalaiset bränditkin ovat muuttaneet tuotantonsa kauas Suomesta, onko ainoa syy hinta? Mitä tarkoittaa nykyään made in Finland?
Omalogo ja paikallisuus
Me mainosteippaamo OmaLogossa teemme töitä paikallisesti. Kylläkin meille paikallisuus yltää ainakin pääkaupunkiseudulle saakka ja pyrimme tekemään mahdollisimman paljon itse. Mutta valitettavasti perusvarastomme, tuotteemme tulevat käytännössä 100% muualta kuin Suomesta. Suomessa ei ole enää perusvalmistusta, vaan kaikki pitää tuoda muualta. Meidän toimintamme valtti ja perusta on siis toiminnan paikallisuus ja se, että teemme parhaamme sillä osaamisella ja tuotantokapasiteetilla mikä meillä on.
Onko meiltä koskaan kysytty paikallisia tai edes suomalaisia tuotteita? Ei, sillä vaikka muistoissamme on ne nuoruuden ajat, kun päällämme vielä oli pitkälti suomalaista tekoa olevia vaatteita, nykyaikana suomalainen vaate on jo enemmänkin erikoisuus, hintava design-tuote, johon jokaisella ei ole varaa.
Suomi ja netti
Yleensäkin internetin kehittyessä maailma on pienentynyt ja tietoisuus, siitä mitä ihminen voi tehdä, minne ihminen voi mennä ja mitä ihminen voi nähdä on lisääntynyt. Emme ole enää vain kirjoitetun tiedon varassa, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – sitä mekin käytämme omassa Facebook-kanavassamme.
Suomi netticasino on myös nykyaikaa, sellaisia ei ollut vielä muutama vuosi sitten. Aiemmin suomalaisen piti pelata kasinoilla, jotka olivat täysin englanninkielisiä ja suomenkielisestä asiakaspalvelusta oli täysin turha edes unelmoida. Nykyään asiat ovat toisin, ja palveluita ja pelejä saa jo suomenkielellä.
Siinä missä nettikasinot ovat suomalaistuneet ja palveluita, pelejä ja kasinoita on tullut lisää, myös meidän mainosteippaamon markkinointi ja mainonta on pitkälti digitalisoitunut, omat kotisivut ja Facebook-kanava kertovat potentiaalisille asiakkaillemme päivittäin mitä meiltä saa ja mitä meiltä voi tilata. Myyntimme tapahtuu 90% digitaalisesti.
Suomalaista brandaysta: The other Danish Guy
Minäkin yllätyin saadessani kuulla, että televisiossa mainostettava alusvaatemerkki The Other Danish Guy onkin itseasiassa suomalainen firma(!). Miksi sitten firma on päättynyt lähteä markkinoille näinkin vahvasti tanskalaisella imagolla?
Kaksi vuotta sitten salolainen Tommi Lähde ja hänen helsinkiläinen yhtiökumppaninsa Matti Pesonen uskoivat myyvänsä viiden vuoden päästä The Other Danish Guy -alusvaatteita jo 300 miljoonalla eurolla, vaikka heillä ei ole alalta juurikaan kokemusta. Pesonen kertoo yrityksen nimen tulevan itseasiasta hänen omasta kokemuksta New Yorkista, kun hänet sekoitettiin tanskalaiseksi. Tarjoilijan letkautuksesta alkoi tapahtumaketju, joka johti yrityksen perustamiseen saakka.
Mutta mikseivät Pesonen ja Lähde muokanneet alkuperäistä tarinaa ja luoneet ”The Oher FInnihsh Guy”- tuotemerkin? Mikä tekee lopulta merkityksen, onko tuote kansainvälisille markkinoille mentäessä tanskalaisen vai suomalaisen oloinen – minulle itselleni tulee tunne, että tässä tapauksessa suomalaisuus koettiin ja nähtiin riskinä, ja tanskalaisuus parempana optiona.
Lähteen mukaan alushousumarkkinat ovat 25 miljardin euron bisnes, jossa yksikään yritys ei ole keskittynyt pelkästään alusvaatteisiin. Monien eri kategorioiden ylläpitäminen on kuitenkin kallista ja siksi kaksikko on päättänyt keskittyä pelkästään alusvaatteisiin.
Ollaan sitten mitä ollaan mieltä tämän brändin perusolemuksen lähtökohdista, täytyy myöntää että hyvin on miehillä lähtenyt firma liikkeelle, miten käy vuosien saatossa, sitä seuraamme mekin mainosteippaamolla ja yritämme keksiä sitä omaa tulevaisuuden tuotettamme.